Uutiset
Sosiaalisten taitojen ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa kouluihin
Lahden SD-valtuustoryhmän valtuustoaloite 19.4.2021
Autisminkirjon ydinoireisiin kuuluvat sosiaalisen kanssakäymisen haasteet vaikeuttavat sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Autisminkirjon oireyhtymä vaikuttaa merkittävällä tavalla myös kognitiivisesti hyvätasoisen ihmisen toimintakykyyn ja näkyy haasteina mm. sosiaalisessa kommunikaatiossa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalisten taitojen vaikeudet johtavat usein yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Kavereita ei ole ja ulkopuolisuuden tunne voi olla merkittävää.
Autisminkirjon ydinoireita ei voida hoitaa lääkityksellä, vaikka esim. kuormituksen aiheuttamia oireita niillä usein hoidetaankin. Sen sijaan oireiden varhainen tunnistaminen ja henkilön yksilöllisiin tarpeisiin räätälöity oikea-aikainen ja riittävä psykoedukatiivinen ja muu kuntoutus auttavat autisminkirjon ihmistä pärjäämään oireidensa kanssa. Lapsen ja nuoren kohdalla olisi hyvä löytää keinoja, joilla voitaisiin mahdollistaa heidän osallistumistaan lasten ja nuorten elämänpiiriin kuuluviin tavanomaisiin toimintoihin. Nepsy-lapsille tyypilliset puutteet sosiaalisissa taidoissa kuitenkin vaikeuttavat ns. normaalien kaverisuhteiden muodostamista samoin kuin esimerkiksi harrastuksiin osallistumista.
Matalan kynnyksen ryhmätoiminta kohdistettuna esim. sosiaalisten taitojen harjoitteluun olisi toimiva keino ennaltaehkäistä ja vähentää sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä, nepsy-lasten itsetuntoa ja minäkuvaa nakertavia huonoja kokemuksia. Nämä ennaltaehkäisevät toiminnot vähentävät neurologisia oireita omaavien (autisminkirjo, ADHD ja Touretten oireyhtymä) lasten ja nuorten riskiä neuropsykiatristen oireiden syvenemiseen.
Tällä hetkellä Lahdessa tällainen ennaltaehkäisevä ja ylläpitävä toiminta puuttuu. Kun tilanne kriisiytyy voi päästä lasten psykiatrian sosiaalisten taitojen ryhmään. Ryhmä kestää kuitenkin vain puoli vuotta ja tavoittaa vain joitain apua tarvitsevia. Kun tilanne paranee, ei kuulu enää erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin ja tippuu täysin tyhjän päälle. Apua saa vain, jos tilanne uudelleen kriisiytyy. Esim. lapsi/nuori masentuu tai on itsetuhoinen.
Erikoissairaanhoidon sijaan/rinnalla sosiaalisten taitojen ryhmiä tulisi perustaa Lahdessa sivistystoimen piiriin. Kaupungin tulisi myös palkata ammattilaisia, joiden yhtenä tehtävänä voisi olla sosiaalisten taitojen ryhmien vetäminen. Tässä esim. nuorisotoimi voisi olla yhtenä osana mukana. On tärkeää, että ryhmät eivät jää opettajien vastuulle. Ryhmien järjestäminen sivistystoimen piirissä erikoissairaanhoidon sijaan olisi myös kustannustehokasta ja tavoittaisi merkittävästi enemmän lapsia ja nuoria kuin erikoissairaanhoidon piirissä järjestettynä.
THL:n vuonna 1997 syntyneiden kohorttitutkimuksen mukaan, vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autisminkirjon diagnoosin, 18 % oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää. Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %.
Lastensuojelun sijoitus on kallis toimenpide suhteessa sen vaikuttavuuteen. Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kannattavampaa olisi tunnistaa ja luoda autisminkirjon lapsiperheitä varhaisessa vaiheessa tukevia palvelurakenteita. Arjen ennustettavuus, selkeys ja samankaltaisina toistuvat tapahtumat luovat autisminkirjon ihmisille turvaa ja kannattelevat myös vaikeissa tilanteissa. Juuri tästä syystä olisi tärkeä tukea autisminkirjon lapsen selviytymistä ensisijaisesti siinä ympäristössä, missä hän elää, ja tuoda palvelut ja tuki hänen toimintaympäristöönsä ja arkeen sopivissa muodoissa. Lastensuojelun keskusliiton laskelmien mukaan yksi vuosi sijoitettuna maksaa saman verran kuin 3000 tuntia kotipalvelua tai 400 perheneuvolakäyntiä tai seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä. Näidenkin laskelmien valossa, kuntien on järkevää panostaa tämän kaltaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sosiaalisten taitojen ryhmät kouluympäristössä voisivat olla yksi tällainen palvelu.
Asiaa on järkevää lähteä toteuttamaan juuri nyt myös tulevan soteuudistuksen takia. Soteuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla. Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös soteuudistuksen jälkeen. Kuntien palkitseminen vaikuttavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on tärkeää, koska hyvinvoiva väestö on elinvoimaisen kunnan ja maakunnan edellytys. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen vaatii, että hyvinvointia ja terveyttä edistetään laajalti ihmisten arkiympäristöissä. HYTE –kerroin lasketaan siihen valittujen indikaattoreiden pohjalta, mistä löytyy mm. omat osuutensa peruskouluihin sekä koulupudokkaisiin liittyen. Alustavasti on kaavailtu, että jaettava summa olisi noin 100 miljoonaa euroa. Sosiaalisten taitojen ryhmätoiminnan järjestäminen koulutoimen yhteydessä olisikin myös mitä parhainta HYTE-toimintaa.
Sosiaalisten taitojen ryhmätoiminta osana sivistystoimen palveluja olisi loistava ennaltaehkäisyn työkalu. Ryhmät toimisivat kuntouttavana toimintana, mutta myös mahdollisuutena tutustua ja solmia ystävyyssuhteita vertaisiin. Kokemus siitä, ettei olekaan yksin, on merkittävä voimavara, oli sitten nepsy tai ei. Jokainen meistä haluaa tuntea kuuluvansa johonkin.
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lahdessa lähdetään selvittämään mahdollisuutta järjestää sosiaalisten taitojen ryhmätoimintaa osana sivistystoimen palveluja. Tässä tulisi hyödyntää perustason toimijoiden osaamista. Valtuustoryhmä toivoo viranhaltijoilta toimintasuunnitelmaa sekä kustannusarviota. Toiminnasta tulee myös tehdä vaikuttavuusarviointi.
Lahdessa 19.4.2021
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Lähteet:
Autismiliitto ry/Toiminnanjohtaja Tarja Parviainen
www.lastensuojelunkeskusliitto.fi
SDP VALTUUSTOALOITE: VOIKO YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI KOKEILLA MAKSUTONTA JOUKKOLIKENNETTÄ?
Lahden Demarien valtuustoryhmän 8.3. valtuustossa jättämä valtuustoaloite
Toimiva ja saavutettava joukkoliikenne on keskeinen osa monen lahtelaisen sujuvaa arkea. Julkinen liikenne on myös lukuisille kaupunkilaisryhmille ainoa tapa liikkua lähiympäristössään lihasvoiman lisäksi. Joukkoliikenteen käyttö yhdistää niin koululaisia, työmatkapendelöijiä kuin ikäihmisiä.
Kohtuullinen bussilipun hinta, nopeat runkolinjat ja riittävä reitistö ovat merkittävässä osassa luomassa sujuvaa arkea: mahdollistamassa koulu- ja työmatkoja, kauppareissuja ja harrastusmatkoja. Kaupungin palveluiden ja toiminnan tulee olla jokaisen kaupunkilaisen saavutettavissa.
Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääminen on myös ympäristöteko. Kestävän liikkumisen edistäminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat tärkeitä Lahden kaupungin ympäristötavoitteita. Erityisesti Euroopan Ympäristöpääkaupunkivuosi on Lahdelle paikka kokeilla ja selvittää uutta. Kokeilu maksuttomasta joukkoliikenteestä tuottaisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeää tutkimustietoa, mikä sopisi Lahden ympäristöstatukseen.
Yllä olevin perustein Lahden Sos.-dem. valtuustoryhmä esittää, että Lahdessa tulee selvittää kestävän liikkumisen lisäämistä kokeilemalla maksutonta joukkoliikennettä. Kokeilulla tulee edistää paitsi kaupungin ympäristötavoitteita, myös sujuvoittaa kaupunkilaisten arkea.
SDP valtuustoaloite: Lähipäiväkoti-periaate 8.3.2021
Lahden Demarien valtuustoryhmän 8.3. valtuustossa jättämä valtuustoaloite
Elinvoimainen kaupunki syntyy sitä, että arki sujuu ja tarvittavat arjen palvelut ovat lähellä ja saavutettavissa. Toimivassa kaupungissa päiväkodit löytyvät läheltä, kouluun uskaltaa kävellä ja liikenneratkaisut tukevat arkea ja luovat turvaa.
Lahdessa jokaisella lapsella tulee olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Eriarvoistumista vähentää harrastusmahdollisuuksien, laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertainen saavutettavuus. Siksi Lahti tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista.
Varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäädään monenlaisista syistä, mutta pääosin ulkopuolelle jäävät vähän koulutettujen ja heikon työmarkkina-aseman perheiden lapset. Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyisivät tutkimuksien mukaan kaikista eniten heikoimmista olosuhteista tulevat lapset, eli juuri ne, joita varhaiskasvatus tavoittaa huonosti.
Lasten koulupolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on kokonaisuus. Vahva lähikoulupolku alkaen varhaiskasvatuksesta tukee eheää ja turvallista kasvua sekä osallisuutta ja kuuluvuutta lähiyhteisöön. Päiväkodin läheisyys on tärkeä perheiden arjen sujuvuuden kannalta. Parhaimmillaan se tukee perheiden työllistymistä ja hyvinvointia. Perheiden voimavaroja kuluu ja hermoja kiristää, jos perhe joutuu hampaat irvessä aamuisin kiirehtimään kaupungin toiselle puolelle aamuruuhkassa tai kahden bussin voimin päiväkotiin. Toimiva kaupunki tukee perheiden sujuvaa arkea yhdenvertaisesti asuinalueesta ja tilipussin paksuudesta riippumatta.
Nykyisellään kaupunki pyrkii tarjoamaan päivähoitopaikan perheen toiveiden mukaan. Lain mukaan varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähellä palvelun käyttäjiä, mutta laki ei velvoita kuntia siihen. Lahti pyrkii tarjoamaan varhaiskasvatuspaikan perheiden toiveiden mukaan. 2015 vuoden jälkeen toiveiden toteutumista ei olla kuitenkaan seurattu, vaikka kaupungissa on juuri varhaiskasvatuksen osalta tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Osa lapsista joutuu vaihtamaan päiväkotia esikoulun alkaessa, koska esikoulua käydään tulevan koulun oppilasottoalueella. Lähipäiväkotiperiaatteeseen siirtyminen poistaisi siis turhat ja lapsia kuormittavat päiväkotien vaihtotarpeet esikouluun siirryttäessä.
Lähikouluperiaate toteutuu oppilaaksiottoalueen pohjalta. Lähipäiväkotiperiaate takaisi lapselle tutun ja turvallisen lähikoulupolun ystävien kanssa asuinalueella.
Lahteen rakennetuilla monitoimitaloilla on saatu lapset jo varhaiskasvatusvaiheesta alkaen aloittamaan eheän koulupolun omalla asuinalueellaan. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus tapahtuvat samoissa tiloissa tuttujen kasvattajien kanssa. Useimmiten monitoimitalossa toimii myös kirjasto, nuorisotoimi ja harrastukset. Parhaimmillaan monitoimitalot ovat alueensa hyvinvointikeskuksia ja osallistavia yhteisöpaikkoja. Tämä sama eheä koulupolku varhaiskasvatuksesta alkaen tulisi olla tavoitteena yhdenvertaisesti jokaiselle lahtelaiselle lapselle asuinalueesta riippumatta.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupunki selvittää toteutusmahdollisuuksia sille, että jatkossa kaupunki olisi velvoitettu tarjoamaan varhaiskasvatusta samoja oppilaaksiottoalueita noudatten kuin perusopetuksessa nyt tehdään. Asiaa tarkasteltaisiin siten, että selvityksessä huomioidaan myös perheen erityistilanteet kuten esimerkiksi vuorohoito, vuoroasuminen ja muut erityisjärjestelyt. Vanhemmat voivat halutessaan vapaasti valita kaupungin ensisijaisesti tarjoaman oppilaaksiottoalueensa ulkopuolisen varhaiskasvatustuottajan.
Lahden Demareiden puheenjohtajaksi valittiin
Jetta Laakso
2.12.2020
Lahden Sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous valitsi keskiviikkona Jetta Laakson Uudenkylän Työväenyhdistyksestä uudeksi puheenjohtajakseen.
– Katseet on käännettynä eteenpäin. Omalta osaltani haluan olla edistämässä pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa kaupungin kehittämisessä. Vain hyvällä yhteistyöllä eri tahojen kanssa saadaan asioita aikaiseksi, Laakso sanoo tiedotteessa.
Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkäaikainen puheenjohtaja Heikki Moilanen.
– Kuuden vuoden jälkeen tuli sopiva hetki luopua ja antaa tilaa uusille tuulille. Kulunut aika on ollut työntäyteistä, mutta antoisaa. Yhteistyöllä olemme Lahdessa demareina saavuttaneet tänä aikana kolme vaalivoittoa, Moilanen sanoo tiedotteessa.
Hallituksen jäseniksi valittiin Kimi Uosukainen, Anneli Viinikka, Pekka Komu, Sirkku Hildén, Neea Similä, Jari Hartman, Kari Lempinen, Tomi Sairomaa, Eija Sintonen, Kimmo Nikula, Ulla Vaara, Mirja Jerndahl ja Eila Lampio.
Heikki Moilanen luovutti puheenjohtajan nuijan
Jetta Laaksolle.
Suurten kaupunkien demaritoimijat toivovat hallitukselta koronan jälkeistä kaupunkipolitiikkaa
11.10.2020
Suurten kaupunkien SD-kunnallisjärjestöt kokoontuivat neuvottelupäiville Lahteen
Seitsemän suurimman kaupungin sosialidemokraattisten kunnallisjärjestöjen edustajat kokoontuivat vuosittaisille neuvottelupäiville Lahteen 9.-10.10.2020. Neuvotteluissa keskusteltiin erityisesti tulevan kevään kuntavaaleista ja koronapandemian vaikutuksista kaupunkien toimintaan ja talouteen.
”Maailma on jo muuttunut ja meidän pitää ymmärtää myös muutoksen mahdollisuudet. Koronapandemia on osoittautunut pitkäaikaiseksi terveysuhaksi, joka vaikuttaa jokaisen ihmisen ja hallinnon tason toimintaan. Nyt tarvitaan sosialidemokraattisia arvoja, kun ryhdytään rakentamaan koronan jälkeistä Suomea. Hyvinvoinnin ja talouden on kuljettava käsi kädessä, eikä ketään pidä jättää yksin”, neuvottelupäivillä puhunut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari totesi.
SDP:n suurten kaupunkien edustajat kiittivät maan hallitusta nopeista ja mittavista koronaa koskevista tukitoimista kunnille. Samalla edustajat toivovat maan hallitukselta koronan jälkeistä, pidemmälle katsovaa uudenlaista kaupunkipolitiikkaa. Esimerkiksi kaupunkien koulutus-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikka tarvitsevat aiempaa vahvempaa valtion kumppanuutta muuttuneessa tilanteessa.
Heikosta globaalista taloustilanteesta johtuva kuntien haastava taloustilanne johtanee merkittäviin talouden tasapainotustarpeisiin kunnissa. Neuvottelupäivien osallistujat peräävät kunnilta paikallisia tulevaisuusinvestointeja ja malttia syksyn talouspäätöksiin. Erityisesti osallistujakaupunkien sd-toimijat toivovat laajaa keskustelua vastuullisesta ja pitkän tähtäimen julkisesta omistajapolitiikasta. Pakkoulkoistukset ja kannattavien kuntaomisteisten yhtiöiden myynti ei saa muodostua ratkaisuvaihtoehdoksi.
”Lahdessakaan kaupunki ei saa päästää naruja käsistään kaupungin tärkeimmistä toiminnoista. Tämä tarkoittaa vastuullisena omistajana toimimista kaupunginyhtiöille. Kaupunginvaltuuston maanantainen päätös säilyttää Päijät-Hämeen Ateriapalvelut lahtelaisten yhteisessä omistuksessa oli tärkeä suunnannäyttäjä juuri tästä tavoitteesta”, neuvottelupäiviä puheenjohtanut Lahden Sos.-Dem. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen päättää.
Kimi Uosukaisesta Demarinuorten 2. varapuheenjohtaja
01.09.2020
Lahtelainen Kimi Uosukainen nousi Demarinuorten toiseksi varapuheenjohtajaksi Sosialidemokraattisten nuorten liittokokouksessa Lahdessa 28.–30.8.2020.
Kimi Uosukainen on 24-vuotias yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen. Järjestötoiminnan hän on aloittanut jo varhain mm. Lahden edustajana Suomen Lasten Parlamentissa, Lahden nuorisovaltuustossa, Nuorisovaltuustojen Liitossa ja Suomen Nuorisoalan kattojärjestöjen hallituksessa. Partiossa ja 4H-liitossa alkaneet harrastukset ovat myöskin jatkuneet järjestötoimintaan. 4H-liitossa hän toiminut sekä Lahden yhdistyksen hallituksessa että liiton valtuuskunnassa ja partiossakin monissa eri tehtävissä.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pinja Perholehto Hyvinkäältä ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Viivu Seila Turusta.
Heinolalainen 22-vuotias Sami Salminen valittiin liittohallitukseen kaudelle 2020–2022.
